TEEMA 4.

On tullut aika käsitellä kurssin viimeinen teema-osuus. Tämä osuus koskee koulussa pidettävää ja mallintamista ja/tai visualisoimista sisältävää opetustuokiota. Kommentoin tässä merkinnässä itseni ja parini pitämän opetustuokion lisäksi toisen parin opetustuokiota, jota kävin seuraamassa. Nämä opetustuokiot olivat tuokioiden kohderyhmästä johtuen kiitettävän erilaisia.

Pidin opetustuokion parini Henri Tunturin kanssa hänen vanhassa opinahjossaan Vuosaaren lukiossa. Kysellessään sopivaa tuokionpitoajankohtaa, onnistui Henrin hankkia meille puolen tunnin opetusaika KE3-kurssilta. Päätimme pitää opetustuokion EDUMOL-ohjelmasta, koska meistä ilmaisen, suoraan selaimessa (ja älypuhelimella) toimivan molekyylimallinnusohjelman esitteleminen olisi todella hyödyllistä lukiolaisille -antaisihan se heille työkalut tarkastella helposti erilaisten molekyylien rakennekaavoista vaikeasti hahmoteltavia 3D-malleja ja antaisi vielä tietoa niiden varausjakaumista ja muista laskennallisista ominaisuuksista. Lisäksi tuntia seuraava opettaja saisi mahdollisesti uuden työkalun kemian opetukseensa.

Sunnitelmamme opetustuokiolle oli seuraavanlainen:

Ohjaustuokion suunnitelma

16.11. Vuosaaren lukio, klo 15.00

Pidämme lukion kemian 3. kurssin ryhmälle 30 minuutin ohjaustuokion, jossa esittelemme edumol.fi -sivuston tarjoamaa molekyylimallinnusohjelmaa ja sen ominaisuuksia. Tarkoituksena on antaa opiskelijoille työkalu, jonka avulla voivat harjoitella molekyylien rakennekaavojen piirtämistä ajatellen esimerkiksi tulevia sähköisiä ylioppilaskokeita. Lisäksi opiskelijat voivat kyseisen sivuston avulla syventää ymmärrystään erilaisten molekyylien poolisuudesta ja avaruudellisesta rakenteesta.

Tavoitteet

• Opiskelija kykenee muodostamaan molekyylejä EDUMOL -ohjelmalla ja arvioimaan niiden reaktiivisuutta
• Opiskelija syventää ymmärrystään molekyylien rakennekaavan ja kolmiulotteisen rakenteen välillä
• Saamme kokemusta TVT-opetuksesta (opiskelijat käyttävät koneita ja älypuhelimia)
• LOPS 2015: osaa käyttää erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä

Tuokion kulku

• Aluksi esittelemme opiskelijoille ohjelman ja sen tärkeimmät ominaisuudet molekyylien piirtämisen ja kolmiulotteisen rakenteen tarkastelun osalta. (10 min)
• Tämän jälkeen opiskelijat saavat tehtäväkseen etsiä epigallokatekiinigallaatin (EGCG) rakenteen. Opiskelijoiden tulee nimetä kyseisestä molekyylistä erilaisia funktionaalisia ryhmiä ja pohtia, mitkä rakenteista luultavimmin ovat reaktiivisia. Tässä he voivat käyttää apunaan molekyylin jakautunutta elektronitiheyttä sekä molekyylin kaksiulotteista rakennekaavaa. Opiskelijat voivat tehdä tämän omilla älypuhelimillaan tai tietokoneilla. (10 min)
• Lopuksi käymme yhdessä tehtävää läpi ja esittelemme Henrin kandidaatintutkielman pohjalta EGCG -molekyylin kemiaa. (10 min)

Arviointi

Opiskelijoiden oppimista opetustuokion aikana voidaan arvioida seuraamalla heidän toimintaansa EGCG -molekyylin tutkimisen yhteydessä. Lisäksi erilaiset opiskelijoiden ajattelua ohjailevat kysymykset EDUMOL -molekyylimallinnusohjelman läpikäynnin yhteydessä auttavat ohjaajia näkemään opiskelijoiden tietotason. Opiskelijoiden tekniset kysymykset ohjelman käytöstä antavat yleisen kuvan opiskelijoiden sisäisistä malleista liittyen molekyylimallinnusohjelman käyttöön. Näihin paneutuminen auttaa kehittämään omaa opetusta.

Saimme tunnin kulumaan käytännössä täysin suunnitelmamme mukaisesti. Hauskan yhteensattuman seurauksena kyseiselle lukioryhmälle oli varattu täysin opetustuokiostamme riippumatta tietokoneluokka, jossa opiskelijoiden oli tarkoitus tehdä estereihin liittyvää raporttia Chem Sketch-ohjelmaa hyväksikäyttäen. Pystyimmekin nyt antamaan heille toisen työkalun raportin tekoa varten.

Opettajan antaman palautteen perusteella, opetustuokiomme meni kaiken kaikkiaan hyvin. Kehitysehdotuksena hän huomautti, että voisimme alun ohjelman esittelyn ohella laittaa opiskelijat heti tekemään jotain aktiviteettia. Lisään vielä omaksi huomautuksekseni opintotuokiosta sen, että vaikka lukiolaiset pääasiassa tekivät heille annetut tehtävät ja vastasivat heiltä kysyttyihin kysymyksiin, olivat he ehkä aavistuksen apaattisia ja epäaktiivisia opetustuokiotamme kohtaan (vastauksia kysymyksiin siis tuli, mutta niitä piti hieman kaivella). Tämä johtui mielestäni pääasiassa siitä, että heillä oli tuo edellä mainittu raportin teko kesken ja luultavasti heidän ajatuksensa olivat pitkälti tämän projektin pauloissa. Tästä syystä mahdollinen poissaolevaisuus opiskelijoiden taholta oli mielestäni täysin ymmärrettävää.

Mitä tulee seuraamaani toisen parin opetustuokioon, niin se ei olisi voinut olla toteutustavaltaan omaamme erilaisempi. Tämä oli ymmärrettävää, sillä kyseinen opetustuokio pidettiin Oulunkylän Alakoulun 1. luokan oppilaille. Tästä johtuen opetustuokion täytyi sisälttää kokoajan erilaista toimintaa, jotta lasten vireyttä ja mielenkiintoa saataisiin pidettyä yllä. Aiheena opetustuokiolla oli vesi ja veteen liittyviä ominaisuuksia mallinnettiin jos jonkin laisilla mallinnusvalineilla -oli rakennettavia vesimolekyylejä, tietokonesimulaatiota sekä vedenkeittimellä suoritettu veden olomuodon muutos.

Viime visiitistäni alakouluun on jokunen tovi ja minusta oli riemastutta huomata, että lukiota ja peruskoulun ylempiä luokkia vaivaava apatia loisti alakouluryhmässä poissaolollaan -oppilaat olivat innokkaita ja puheliaita ja ennen kaikkea läsnä opetustilanteissa. Ymmärrä täysin, miksi jotkut opettajat haikailevat alempien luokkien opettamisesta. Kuinka paljon mukavempia lukionkin oppitunnit olisivat, jos lukiolaisilla olisi samanlainen innostus oppimisen riemu kuin näkemilläni ekaluokkalaisilla?

Tulevissa merkinnöissä vastailenkin sitten jotain vielä tekemättömiin tehtäviin.